-
Tulevaisuus

06.05.2021

Traficom mahdollistaa kaupunkien ja kuntien automaatiokehitystä liikenteessä

Liikenteen automaatiossa on suuri potentiaali, ja kaupungit ja kunnat ovat keskeisessä roolissa automaatioon valmistautumisessa. Traficom edistää liikenteen ja viestinnän sekä niiden markkinoiden digitalisaatiota ja automaatiota. Kokeilujen mahdollistamisella autamme myös liikenteen ja viestinnän innovaatioita kehittymään uudeksi liiketoiminnaksi ja uusiksi palveluiksi.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa sekä valmisteilla olevassa liikenteen automaation lainsäädäntö- ja toimenpidesuunnitelmassa on tunnistettu liikenteen automaatioon liittyviä valtion, kaupunkien ja kuntien toimenpiteitä.

”Kaupungeissa on iso potentiaali automaation hyötyjen saavuttamisessa. Kaupunkien ja kuntien on tärkeää olla mukana kehittämässä liikenteen automaatiota ja pysyä kehityksestä tietoisina. Tiivis vuoropuhelu on avainasemassa, ja olemmekin avoimia kaupunkien ajatuksille ja ideoille ja haluamme osaltamme niitä mahdollistaa”, kertoo Liikennejärjestelmäpalvelujen ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Traficom on mukana ohjaamassa kaupunkien ja kuntien automaatiohankkeita sekä neuvoo ja avustaa kokeiluja suunnittelevia ja myöntää niille kokeilulupia. Traficom edistää tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä järjestämällä webinaareja ja muita tilaisuuksia, joissa opitaan toisilta ja vaihdetaan tietoa valtion, kaupunkien, kuntien ja yksityisten toimijoiden välillä. Lisäksi Traficom vaikuttaa liikenteen sääntelyyn, jolla varmistetaan, että automaation ratkaisuja voidaan tulevaisuudessa käyttää osana liikennejärjestelmää.

Automaatiolla joukkoliikenteestä kustannustehokkaampaa ja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaa

Liikennejärjestelmätasolla automaation avulla pyritään vaikuttamaan siihen, millaisiksi ympäristöiksi esimerkiksi kaupunkien keskustat tulevaisuudessa muodostuvat. ”Automaatiokehitys voi parhaimmillaan lisätä jaettujen kulkumuotojen osuutta esimerkiksi automaattisten pienlinja-autojen avulla ja siten vähentää ruuhkia ja ajoneuvoista aiheutuvia päästöjä sekä vapauttaa kaupunkitilaa muuhun käyttöön pysäköintitarpeen vähenemisen myötä”, kertoo erityisasiantuntija Michaela Sannholm.

Joukkoliikennejärjestelmästä toivotaan automaation avulla paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaa ja kustannustehokkaampaa. Erityisesti viimeisen kilometrin liityntäliikenteen järjestämisessä nähdään potentiaalia. Automaattiset pienlinja-autot muodostava tieliikenteen automaatiossa yhden kehityksen keihäänkärjen, jota kaupungit ovat jo parhaillaan edistämässä aktiivisesti. Esimeriksi Tampereella selvitetään automaattisten pienlinja-autojen palvelutasoa osana raitiotien liityntäliikennettä. Samanaikaisesti Turun ja Espoon kaupungit teettävät selvitystä autonomisten bussien kehityspolusta osaksi kustannustehokasta joukkoliikennettä. Näiden lisäksi HSL on käynnistämässä selvityksen liikenteen automaation seudullisesta tiekartasta.

Automaattisia pienlinja-autoja on kehitetty useissa kokeiluhankkeissa viime vuosien aikana. Suomen kokeilut ovat paljolti keskittyneet ajoneuvojen tekniseen kehitykseen, toimivuuteen vaihtelevissa olosuhteissa ja jonkin verran käyttäjien hyväksyntään.

”Käynnissä olevissa selvityksissä päästäänkin jo askel lähemmäs sitä, miten automaatio saada toimivaksi osaksi olemassa olevaa liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä. Kehittämistä tulee tehdä niin, että erilaiset käyttäjäryhmät huomioidaan alusta alkaen. Jatketaan yhdessä tekemistä ja kehittämistä, jotta liikenteen automaatiosta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin”, kannustaa Sannholm.


Lue lisää Traficomin Verkottunut ja automatisoitunut liikenne -sivulta.