-
Tulevaisuus

31.05.2022

Traficom vaikuttaa puhtaamman merenkulun puolesta

Merenkulku on kansainvälistä toimintaa, joten myös sen sääntely tapahtuu kansainvälisellä tasolla. Merenkulun ympäristöasioiden sääntely kulkee Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kautta. Liikenne-ja viestintävirasto Traficom edustaa Suomea järjestön kokouksissa. Juuri nyt keskiössä on merenkulun kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä IMO:ssa että EU:ssa.

Kansainvälisen sääntelytyön tavoitteena on kehittää teknisiä ja operatiivisia ratkaisuja alusten aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Traficom edustaa Suomea IMO:n kokouksissa.

"Keskeisiä tehtäviämme ovat Suomen kantojen koordinointi käsiteltäviin esityksiin ja niiden edistäminen. Analysoimme muun muassa tehtyjen ehdotusten taloudellisia vaikutuksia ja arvioimme tarpeen päivittää kansallista lainsäädäntöämme tehtyjen päätösten perusteella", kertoo johtava asiantuntija Anita Mäkinen.

Talvimerenkulun erityispiirteet Suomen prioriteettina

IMO:n ja EU:n neuvottelupöydissä Suomen tärkein tavoite on saada talvimerenkulun erityispiirteet huomioiduksi, kun päätetään kasvihuonekaasujen päästötavoitteista. Tavoitteena on alentaa päästöjä laskennallisesti talvimerenkulun osalta. Suomen merialueilla, etenkin Pohjanlahdella, seilataan jäiden keskellä kuukausien ajan. Suomen lipun alla olevat alukset on rakennettu suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen mukaisesti eli niissä on vahvistettu runkorakenne ja minimivaatimus konetehosta.

"Turvallinen liikkuminen jääolosuhteissa vaatii enemmän tehoja, mikä kuluttaa enemmän polttoainetta, mikä puolestaan johtaa suurempiin päästöihin", Mäkinen summaa.

Suomella kunnianhimoiset tavoitteet kohti hiilineutraaliutta

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2021 Fit-for-55-ilmastopaketin, jonka avulla pyritään vähentämään EU:n päästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Paketissa olevista aloitteista neljä koskee merenkulkua. Merkittävimmät näistä ovat merenkulun sisällyttäminen EU:n yleiseen päästökauppaan ja vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen.

"Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite vaatii merkittäviä taloudellisia panoksia. Ilmatieteen laitoksen arvioiden mukaan Itämeren alusten energiatehokkuutta parantamalla on jo vähennetty päästöjä, mutta vielä on paljon tehtävää merenkulun saralla", Mäkinen toteaa.

Vedenalainen melu tulossa uutena sääntelyn piiriin

Päästöjen vähentämisen lisäksi myös muihin merenkulun ympäristöongelmiin pohditaan keinoja. Uutena teemana on noussut vedenalaisen melun sääntely.

"Tähän mennessä vedenalaiseen meluun ollut olemassa vain vapaaehtoiset ohjesäännöt. Muutaman vuoden sisällä on kuitenkin odotettavissa uutta sääntelyä aluksen rungon muodon ja potkureiden optimoimiseksi ja pääkoneesta ja potkureista tulevan värähtelyn vaimentamiseksi, jotta vedenalainen melu vähenisi", Mäkinen kertoo.

Roskaantuminen edelleen keskeisenä haasteena

Myös merten roskaantuminen ja muoviroskan lisääntyminen ovat nousseet vahvasti esille. Itämerelläkin roskaantuminen on havaittu merkittäväksi ongelmaksi. IMO:ssa merten roskaantumisen taklaamiseksi on sovittu sekä työohjelma että strategia.

"Roskaantumisen juurisyyt ovat moninaiset. Esimerkiksi lastit ja kontit voivat joutua mereen ja mereen jätetään kalastusvälineitä. MARPOL-sääntelyssä on täyskielto laskea kalastusvälineitä mereen, mutta tätä sääntöä rikotaan ja siksi niiden mereen joutumisen raportointi ollaankin tekemässä pakolliseksi. Keskusteluissa ovat myös konteissa kuljetettavien muovipellettien pakkaamiseen, ahtaamiseen ja merkintöihin liittyvät lisävelvoitteet meriympäristölle haitallisuuden perusteella", Mäkinen kertoo.