Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kyberuhkataso on pysynyt Suomessa kohonneena. Merkittävimmät muutokset liittyvät tekoälyn kasvavaan hyödyntämiseen, hyökkäysten automatisoitumiseen sekä kehittyneisiin kalastelumenetelmiin.

Samalla toimitusketjuriskit, haavoittuvuuksien määrän lisääntyminen ja nopea hyväksikäyttö sekä tekoälyjärjestelmiin kohdistuvat uudet uhkat korostavat jatkuvan varautumisen merkitystä.

Vaikka kyberturvallisuuden tilanne Suomessa on säilynyt vakaana, uhkat kehittyvät teknologian ja hyökkääjien toimintatapojen mukana. Erityisesti tekoälyn hyödyntäminen hyökkäyksissä, Microsoft 365 -tilimurtojen kasvu sekä toimitusketjuihin kohdistuvat riskit ovat nousseet keskeisiksi huolenaiheiksi.

"Vuoden 2026 ensimmäinen puolisko osoittaa, että kyberuhkien torjuminen pitää olla vakiintunut osa normaalia toimintaa. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin organisaatiot pystyvät ennakoimaan, varautumaan ja sopeutumaan muutoksiin", Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen sanoo.

Alkuvuoden kyberilmiöitä

Alkuvuoden keskeisiä ilmiöitä ovat olleet Microsoft 365 -tilimurrot, aktiivisena jatkunut tietojenkalastelu ja verkkohuijaukset sekä haittaohjelmien pysyminen merkittävänä uhkana.

Ohjelmistoissa ja verkkolaitteissa havaittujen haavoittuvuuksien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja toimitusketjuriskit ovat korostuneet organisaatioiden riippuvuuksien lisääntyessä. Lisäksi heikosti suojatut verkon reunalaitteet muodostavat edelleen merkittävän tietoturvariskin.

Tekoäly muuttaa kyberuhkien luonnetta

Tekoäly on noussut kansainvälisesti yhdeksi merkittävimmistä kyberturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä vuonna 2026.

Hyökkääjät hyödyntävät tekoälyä haavoittuvuuksien etsimiseen, hyökkäysten automatisointiin, tiedusteluun ja aiempaa uskottavampien tietojenkalasteluviestien laatimiseen. Tämä nopeuttaa hyökkäysten valmistelua ja lisää niiden tehokkuutta. Samalla tekoälyjärjestelmistä on tullut uusia hyökkäyskohteita.

Tekoäly tarjoaa myös merkittäviä hyötyjä puolustajille. "Tekoälyä voidaan hyödyntää poikkeamien havaitsemisessa, lokitietojen analysoinnissa, uhkien tunnistamisessa sekä haavoittuvuuksien löytämisessä. Tekoäly ei kuitenkaan ainakaan vielä korvaa asiantuntijoita, vaan sen turvallinen hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa valvontaa, osaamista ja riskienhallintaa", ylijohtaja Kärkkäinen muistuttaa.

Varautuminen ratkaisee

Kyberturvallisuuskeskus korostaa ennakoivan varautumisen merkitystä. Organisaatioiden tulee tunnistaa riskit ajoissa, ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa ja kehittää kykyään reagoida nopeasti muuttuviin uhkiin. Peruskyberhygienian ylläpitäminen on varautumisen perusta. 

"Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tukee osaltaan digitaalisen yhteiskunnan turvallista toimintaa tarjoamalla ajantasaista tilannekuvaa, varoituksia ja ohjeistusta organisaatioille sekä kansalaisille. Tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kykyä ehkäistä, havaita ja hallita kyberuhkia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa”, ylijohtaja Kärkkäinen sanoo.

Lue lisää:

Traficomin tiedote 15.6.2026: Kyberturvallisuuden ensimmäinen vuosipuolisko 2026: kyberuhkien torjuminen vaatii vahvempaa varautumista ja resursointia