Merenkulun digitalisaatiosta puhuttaessa ajatukset kääntyvät helposti etäohjaukseen, autonomisiin aluksiin ja tekoälyyn. Digitalisaatiolla on merenkulussa kuitenkin jo pitkä historia.  

Tietokonepohjaiset järjestelmät ovat vuosia tukeneet esimerkiksi moottorien ohjausta, sähköntuotannon hallintaa ja koneiston kunnonvalvontaa. Kehitystä on tapahtunut niin komentosillalla ja konehuoneessa kuin satamissa ja koko kuljetusketjun tiedonvaihdossa.

Tehokkaampaa, turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää merenkulkua

Digitalisaatiota vievät eteenpäin käytännön tarpeet: missä tarvitaan parempaa tietoa, mistä kuljetusten viiveet syntyvät ja miten turvallisia ja taloudellisia päätöksiä voidaan tehdä ajoissa?

Parempi tieto auttaa suunnittelemaan aluksen matkaa, sovittamaan yhteen sataman toimintoja ja vähentämään odottamista. Samalla voidaan säästää polttoainetta, pienentää kustannuksia ja päästöjä sekä parantaa turvallisuutta. Digitalisaatio tukee näin sekä merenkulun vihreää siirtymää että kilpailukykyä.

"Meille Suomessa hyödyt ovat erityisen merkityksellisiä, sillä merikuljetusten toimivuus vaikuttaa suoraan elinkeinoelämämme toimintaedellytyksiin ja huoltovarmuuteen", painottaa Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen.

Ajantasainen ja yhteentoimiva tieto on perusta

Digitalisaation hyödyt syntyvät, kun eri lähteiden tieto voidaan yhdistää helposti hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Tästä konkreettinen esimerkki ovat uuden sukupolven S-100-navigointituotteet. Traficomin syyskuussa julkaisemien elektronisten merikartta- ja tarkkojen syvyystietoaineistojen rinnalle rakentuu kokonaisuus, jossa myös esimerkiksi vedenkorkeus-, virtaus- ja navigointivaroitustietoja voidaan hyödyntää yhteensopivassa muodossa aluksen komentosiltajärjestelmissä.

Merenkulkijan päätöksenteon tueksi tulee vähitellen huomattavasti nykyistä laajempi tietokokonaisuus. Tiedon määrän kasvaessa sen luotettavuus, ajantasaisuus ja selkeä esittäminen korostuvat. Olennaisen on löydyttävä oikealla hetkellä.

Sama yhteentoimivuuden tavoite näkyy kansallisessa merenkulun tiedonhallintajärjestelmä Nemossa. Sen tavoitteena on yksinkertaistaa satamakäyntien ilmoittamista ja välittää kerran annettu tieto sitä tarvitseville tahoille. Näin vähennetään päällekkäistä työtä ja virheiden mahdollisuuksia. Molemmat uudistukset edellyttävät yhteisiä standardeja ja toimintatapoja sekä oman työn tarkastelua osana laajempaa kokonaisuutta.

Kehitys etenee vaiheittain, käytännön tarpeet ja hyödyt ratkaisevat

Autonominen merenkulku on yksi kehityssuunnista, mutta digitalisaation hyödyt rakentuvat myös pienemmistä uudistuksista. Nykyisiin aluksiin lisättävillä ratkaisuilla voidaan tukea tilannekuvaa, tehostaa energiankäyttöä ja ennakoida huoltotarpeita. Kokeiluilla saadaan näyttöä ratkaisujen toimivuudesta, turvallisuudesta ja kannattavuudesta.

Suomessa toimiva meriteollisuus yhdistää tässä työssä digitaalisen osaamisen alusten ja niiden järjestelmien syvään tuntemukseen. Laitevalmistajien ratkaisujen lisäksi digitaaliset mallit ja simuloinnit auttavat arvioimaan aluksen toimintaa ja energiatehokkuutta jo suunnitteluvaiheessa. Kehitys ulottuu yksittäisistä laitteista aluksen koko elinkaareen.

"Traficomissa painotamme digitalisaatiotyössä lähitulevaisuudessa käyttöön tulevia ratkaisuja ja niiden turvallisen hyödyntämisen edellytyksiä. Vaikutamme säännöstöjen kehittämiseen, jotta ne mahdollistavat uusien teknisten ratkaisujen turvallisen käyttöönoton. Myös alan toimijoiden kuten Ilmatieteenlaitoksen, Fintrafficin ja Väyläviraston kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävässä roolissa", kertoo Sonninen.

Turvallisuus ja kyberturvallisuus kuuluvat kehityksen ytimeen

Riippuvuus tiedosta, tietoliikenneyhteyksistä ja digitaalisista järjestelmistä edellyttää varautumista niiden häiriöihin. Kyberturvallisuus rakentuu teknisten ratkaisujen lisäksi selkeistä vastuista, osaamisesta ja harjoitelluista toimintatavoista. On tiedettävä, miten toimitaan, jos tieto on virheellistä, yhteys katkeaa tai keskeinen järjestelmä ei ole käytettävissä.

Itämeren GNSS-häirintä on osoittanut konkreettisesti, miksi tiedon luotettavuutta on arvioitava ja käytettävissä olevia tietolähteitä osattava hyödyntää monipuolisesti. Myös perinteisten navigointimenetelmien hallinta on osa digitaalisen merenkulun turvallisuutta.

Uudistuva osaaminen ja yhteistyö mahdollistavat muutoksen

Automaatio ja tekoäly kasvattavat digitaalisen osaamisen tarvetta. Merenkulun ammattitaidon rinnalle tarvitaan valmiuksia arvioida tietoa kriittisesti sekä ymmärtää järjestelmien toimintaa, mahdollisuuksia ja rajoituksia. Koulutukselle, perehdytykselle ja uusien toimintatapojen omaksumiselle on varattava aikaa. Järjestelmien käytettävyyden on puolestaan tuettava ihmisen työtä myös vaativissa tilanteissa. Tähän kehitystyöhön tarvitaan merenkulkijoiden, yritysten, tutkimuksen ja viranomaisten asiantuntemusta.

"Yhdessä meidän on myös arvioitava onnistumista käytännön kautta: helpottuuko työ, paraneeko turvallisuus ja kulkevatko kuljetukset sujuvammin, pienemmin kustannuksin ja päästöin. Näiden hyötyjen eteen digitalisaatiota kannattaa tehdä", toteaa Sonninen.