Tekoäly vaikuttaa yhä useammin arkeemme niin työelämässä, digipalveluissa kuin päätöksenteossa. EU:n tekoälyasetus luo yhteiset pelisäännöt tekoälyn kehittämiselle ja käytölle. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään turvallisesti, luotettavasti ja ihmisten oikeuksia kunnioittaen.

Teknologian nopea kehitys näkyy jo palveluissa, työelämässä ja päätöksenteossa eri sektoreilla. EU:n tekoälyasetuksella halutaan varmistaa, että kehitys tapahtuu yhteisten sääntöjen puitteissa koko Euroopassa. Vuoden alussa voimaan tulivat Traficomin ja muiden viranomaisten toimivaltuudet, mikä käynnisti asetuksen valvonnan Suomessa.

"Asetus luo yhteiset pelisäännöt koko Eurooppaan. Se vahvistaa luottamusta tekoälyyn, suojaa kansalaisten oikeuksia ja antaa yrityksille selkeän ja ennakoitavan toimintaympäristön", sanoo johtaja Jenni Koskinen Traficomista. Koskisen vastuulla on digivalvontaan, datatalouteen ja tietotuotantoon liittyvät tehtävät.

Traficom koordinoi viranomaisyhteistyötä

Traficom toimii tekoälyasetuksen kansallisena yhteyspisteenä ja koordinoi viranomaisten välistä yhteistyötä Suomessa. Valvontaa tekevät useat eri viranomaiset omilla toimialoillaan.

"Tehtävämme on varmistaa sujuva yhteistyö ja yhtenäiset toimintatavat. Osallistumme aktiivisesti EU-yhteistyöhön ja toimimme myös tekoälyjärjestelmien valvontaviranomaisena omalla toimialallamme", Koskinen täsmentää.

Traficomin johdolla valmistellaan tekoälysääntelyn testiympäristöä, jossa yritykset voivat varmistaa tekoälyjärjestelmiensä asetuksen vaatimustenmukaisuuden ennen markkinoille tuloa.

"Viranomaisten yhteistyö on lähtenyt Suomessa erittäin hyvin liikkeelle. Yhteisiä toimintamalleja kehitetään ja osaamista vahvistetaan, jotta sääntelyä sovelletaan johdonmukaisesti eri toimialoilla", kertoo Koskinen.

Riskiperusteinen sääntely suojaa kansalaisia

Asetus perustuu riskiperusteisuuteen: mitä suurempi riski tekoälyjärjestelmällä on ihmisten turvallisuudelle, oikeuksille tai hyvinvoinnille, sitä tiukemmat vaatimukset sille asetetaan.

Korkean riskin järjestelmiltä edellytetään esimerkiksi riskienhallintaa, dokumentointia, turvallisuuden varmistamista ja riittävää ihmisen valvontaa. Matalamman riskin sovelluksissa keskeistä on avoimuus – käyttäjälle on kerrottava selkeästi, milloin hän on tekemisissä tekoälyn tai tekoälyn tuottaman sisällön kanssa.

Osa tekoälyn käyttötavoista on kielletty kokonaan. Tällaisia ovat esimerkiksi alitajuisesti manipuloivat järjestelmät, viranomaisten toteuttama sosiaalinen pisteytys sekä tunteiden tunnistaminen työpaikoilla ja oppilaitoksissa tietyissä tilanteissa.

"Näillä kielloilla suojataan ihmisten perusoikeuksia ja ehkäistään tekoälyn väärinkäyttöä", Koskinen toteaa.

Lisää läpinäkyvyyttä arkeen

Käyttäjän oikeudet ovat keskeinen osa asetusta. Kansalaisilla on oikeus tietää, milloin tekoälyä käytetään tietyissä tilanteissa, kuten chatbot-palveluissa.

Arjessa asetus näkyy ennen kaikkea lisääntyvänä turvallisuutena ja läpinäkyvyytenä.

"Tavoitteena ei ole estää tekoälyn käyttöä, vaan varmistaa, että sitä hyödynnetään turvallisesti ja vastuullisesti. Samalla luodaan edellytykset sille, että tekoälyä voidaan käyttää entistä laajemmin palvelujen parantamisessa ja uusien innovaatioiden kehittämisessä", Koskinen tiivistää.

Hänen mukaansa kyse on lopulta selkeästä periaatteesta: "Tekoälyasetus luo yhteiset pelisäännöt, joiden avulla tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, luotettavasti ja ihmisten oikeuksia kunnioittaen".