27.02.2026
Traficom varautuu tulevaisuuteen jatkuvalla ilmiöseurannalla
Strategiamme painopiste on tulevaisuuteen varautuminen ja ennakointi. Tähän työhön kuuluu järjestelmällinen toimintaympäristömme ilmiöseuranta.
Tammikuussa 2026 alkaneella jatkuvalla ilmiöseurannalla tuodaan selkeyttä toimintaympäristön hälyn keskelle ja tuetaan strategian toteuttamista tulevaisuuteen varautuen.
Jatkuvan ilmiöseurannan lähtökohtana ovat tulevaisuutta koskevat oletukset. Traficomilla noin 50 asiantuntijaa seuraa ja analysoi ilmiöitä, jotka vaikuttavat viraston strategisiin tehtäviin ja siten koko yhteiskunnan toimivuuteen.
"Toimialamme tunnistivat viime vuonna toimintaansa kriittisimmin vaikuttavat toimintaympäristön ilmiöt ja tekivät oletuksia niiden lähitulevaisuuden kehityksestä. Ilmiöiden kehitystä seurataan näitä oletuksia vasten ja oletuksia myös päivitetään jatkuvasti kehittyvän tiedon ja ymmärryksen valossa", Traficomin teknologia- ja strategiajohtaja Kirsi Karlamaa sanoo.
Ennakoimalla tehdään parempia päätöksiä
Monimutkaiset ilmiöt ylittävät usein yksittäisten toimialojen rajat. Siksi tarkastelemme ilmiöitä laajasti useista näkökulmista ja eri asiantuntemusta yhdistäen. Ilmiöseuraajat keräävät signaaleja ja tunnistavat ajoissa sellaisia kehityskulkuja, jotka vaikuttavat esimerkiksi liikennejärjestelmän toimivuuteen, viestintäverkkojen turvallisuuteen tai digitaalisen yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa pelkkä reagointi ei riitä. Arvioimmekin tulevaisuutta koskevien oletusten paikkansapitävyyttä suhteessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Näin varmistamme, että päätöksenteko perustuu todennettuun ja ajantasaiseen näkemykseen maailmasta ympärillämme.
Laadukas tilannekuva syntyy useista näkökulmista
Tavoitteena on, että viraston tilanneymmärrys ei nojaa vain nykyhetken tarpeisiin, vaan myös näkemykseen tulevista muutoksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tästä tulevaisuusnäkemyksestä kumpuaa ajantasainen ja analysoitu tilannekuva. Sillä tuetaan varautumistyötä ja kestävien valintojen tekemistä. Yhteinen tilannekuva rakentuu useista havainnoista, tulkinnoista ja näkökulmista.
Toimintaympäristön muutos ei ole lineaarista eikä helposti ennakoitavaa. Pyrimme ilmiöseurannassa täydellisyyden sijaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen, mihin kuuluu olennaisena osana jatkuva oppiminen. Sen avulla kykenemme päivittämään yhdessä näkemystämme kriittisistä ilmiöistä ja kyseenalaistaen oletuksiamme tulevasta.
Lopulta tavoitteena on vahvistaa virastotasolla systeemiajattelua ja asiantuntijoiden kykyä tunnistaa keskinäisriippuvuuksia ja arvioida muutosten yhteisvaikutuksia. Ilmiöseurannan osalta tehty työ tukee sekä viraston omaa toimintaa että koko hallinnonalan varautumista.