Vuonna 2025 kyberturvallisuutta ei leimannut yksittäinen suuri kriisi, vaan kokonaisvaltainen varautuminen ja yhteiskunnan resilienssin vahvistaminen. Suomessa kyberturvallisuuden uhkataso pysyi koholla.

Tietomurrot, kiristyshaittaohjelmat ja haavoittuvuuksien nopea hyödyntäminen korostivat tiiviin yhteistyön ja jatkuvien panostusten merkitystä.

“Kyberturvallisuus ei ole enää yksittäisten kriisien hallintaa, vaan se on jatkuvaa, systemaattista varautumista ja valmiuden rakentamista läpi koko yhteiskunnan. Turvallinen ja kyberkestävä yhteiskunta syntyy arjen käytännöistä, ennakoivista toimenpiteistä ja siitä, että kaikki toimijat ymmärtävät oman roolinsa digitaalisessa ekosysteemissä", Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen sanoo.

Tietojenkalastelu ja huijausviestien määrät kasvoivat

Vuoden 2025 näkyvä kehityskulku oli tietojenkalastelun ja huijausviestien voimakas kasvu. Hyökkäykset naamioitiin yhä useammin viranomaisten ja pankkien nimissä lähetetyiksi viesteiksi.

“Kun hyökkäykset muistuttavat luotettavien toimijoiden viestintää, kyse ei ole enää vain teknisestä uhasta. Se on suora haaste koko digitaalisen yhteiskunnan luotettavuudelle. Jokainen onnistunut huijaus murentaa pala palalta sitä luottamuksen perustaa, jonka varaan sähköiset palvelut ja itseasiassa koko digitaalinen yhteiskuntamme rakentuu", Kärkkäinen sanoo.

Kyberturvallisuuden uhkatason kohoaminen ja turvallisuustilanteen muutos ovat osoittaneet, että avoin tiedonvaihto, yhteistyö ja nopea reagointi yhteiskunnan eri sektorien välillä on välttämätöntä.

“Luottamus digitaalisiin palveluihin on yhteinen pääoma. Sen ylläpitäminen vaatii, että tunnistamme uhkat ajoissa, reagoimme niihin nopeasti ja tuemme kansalaisia arjen kyberturvallisuudessa."

Suomen vahva varautuminen näkyy kriisinkestävyydessä

Suomalaisen digitaalisen yhteiskunnan kriisinkestävyys perustuu turvalliseen infrastruktuuriin ja toimivaan yhteistyöhön.

"Suomen vahvuus on siinä, että julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö ei ole reaktiivista, vaan sisäänrakennettu osa turvallisuuden arkea. Tämä luottamukseen perustuva yhteistyö on tehnyt meistä kriisinkestävän, ja sen arvo kasvaa vuosi vuodelta", Kärkkäinen muistuttaa

Yhteiset harjoitukset ja toimintamallit varmistavat, että häiriötilanteissa toiminta jatkuu ja korjaustoimet käynnistyvät nopeasti.

Sääntely vahvisti kansallista varautumista

Vuonna 2025 voimaan tullut kansallinen kyberturvallisuuslaki sekä NIS2-direktiivin toimeenpano laajensivat ja yhdenmukaistivat yhteiskunnan turvallisuusvaatimuksia.

“Hyvä sääntely ei rajoita, se rakentaa luottamusta ja nostaa koko yhteiskunnan turvallisuuden perustasoa. Se tarjoaa selkeät pelisäännöt ja velvollisuudet, mutta myös mahdollisuuden parantaa toimintaa ja turvallisuutta järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti.”

Viranomaisten, yritysten ja julkishallinnon tuki ja ohjeistus olivat keskeisessä roolissa muutosten käytännön toteuttamisessa.

Vuosi 2026 – murroskohta kyberturvallisuudessa

Tekoäly- ja kvanttiteknologian kehittyminen muuttavat kyberturvallisuutta nopeammin kuin mitkään teknologiat aiemmin.

"Hyökkääjät hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi automaattiseen haavoittuvuuksien etsintään ja huijausviestien personointiin, mutta samalla puolustajille avautuu aivan uudenlaisia mahdollisuuksia havainnointiin, ennakointiin ja vastatoimiin.  Kvanttiaikakauteen siirtyminen korostaa myös tietoturvan uudelleenarviointia, mutta myös tarvetta uudelle osaamiselle", Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen muistuttaa, että ne organisaatiot, jotka panostavat vahvaan peruskyberhygieniaan, identiteetinhallintaan, toimitusketjun turvaamiseen ja kvanttiturvallisiin ratkaisuihin, selviävät tämän murroksen voittajina.

Kyberturvallisuus on yhteinen strateginen investointi

Vahva kyberturvallisuus on strateginen edellytys digiyhteiskunnan ja talouden toimivuudelle.

“Kyberturvallisuus ei ole kuluerä, vaan se on investointi, joka mahdollistaa palvelujen jatkuvuuden, turvallisuuden ja luottamuksen sekä yritysten kilpailukyvyn. Jokainen turvallisuuteen sijoitettu euro vahvistaa myös yritysten ja yhteiskunnan toimintaa ja resilienssiä.”

Kärkkäinen muistuttaa, ettei digitaalisen yhteiskunnan turvallisuus synny yksin viranomaisten toimilla. Se on yhteinen ponnistus, jossa yritykset, oppilaitokset, yhteisöt ja kansalaiset rakentavat yhdessä turvallista digitaalista Suomea.

Vuosi 2025 osoitti jälleen, että kokonaisturvallisuuteen perustuva varautuminen tekee Suomesta kriisinkestävän myös tulevaisuuden uhkia vastaan.