Suomalaiset merenkulun toimijat arvioivat fossiilisten polttoaineiden käytön vähenevän selvästi tulevina vuosikymmeninä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin barometrin mukaan siirtymää hidastavat kuitenkin polttoaineiden saatavuus, investointien epävarmuus ja sääntelyn ennakoimattomuus.

Traficomin julkaisema merenkulun barometri osoittaa, että ala odottaa selvää käyttövoimamurrosta. Vastaajien arvion mukaan fossiilisten polttoaineiden osuus meriliikenteessä on 94 prosenttia vuonna 2025, ja sen ennakoidaan laskevan 80 prosenttiin vuoteen 2030, 65 prosenttiin vuoteen 2040 ja 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Siirtymä ei etene tavoitteiden tahdissa

Arvioiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee alkuvaiheessa nopeammin kuin nykyinen EU-sääntely edellyttää. Kehitys jää kuitenkin jälkeen kansainvälisistä nettonollatavoitteista.

”Vastaajien arvioissa fossiilisten polttoaineiden osuus laskee alkuun jopa voimassa olevaa alueellista EU-sääntelyä ripeämmin. Kehitys näyttäytyy kuitenkin verkkaisempana kuin mihin kansainväliset nettonollatavoitteet tähtäävät”, toteaa yksikönpäällikkö Tuomas Kiiski.

Barometrin mukaan biopohjaisten polttoaineiden odotetaan nousevan merkittävään asemaan jo lähivuosina. Myös sähkön käytön arvioidaan yleistyvän, ja pidemmällä aikavälillä kasvua odotetaan vetyjohdannaisissa, kuten ammoniakissa ja metanolissa, sekä vedyn käytössä.

Infrastruktuuri ja kannattavuus hidastavat kehitystä

Alus- ja moottoriteknologian kehitystä pidetään keskeisenä vihreän siirtymän ajurina. Samalla vihreiden polttoaineiden saatavuus ja hinta nähdään merkittävinä esteinä.

Vain noin kolmasosa vastaajista arvioi polttoaineiden jakeluverkoston ja satamainfrastruktuurin tukevan siirtymää tällä hetkellä, kun taas lähes puolet pitää tilannetta kielteisenä. Myös investointien kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvä epävarmuus sekä sääntelyn ennakoitavuus koetaan siirtymää hidastaviksi tekijöiksi.

”Satamien infrastruktuuri on vihreän siirtymän kannalta ratkaisevaa. Investoinnit odottavat kuitenkin selkeämpää suuntaa siitä, millä käyttövoimilla tulevaisuuden alukset kulkevat. Tilanne muistuttaa niin sanottua muna–kana-asetelmaa”, kuvaa merenkulkujohtaja Sanna Sonninen.

Huoli kansainvälisen sääntelyn suunnasta

Barometrin vastaajat ovat huolissaan kansainvälisen sääntelyn kehityksestä. Lähes 70 prosenttia vastaajista on ainakin jossain määrin huolissaan Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kyvystä edistää globaalia ympäristösääntelyä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Vastaajien mukaan tämä voi johtaa sääntelyn alueellistumisen kiihtymiseen tai tilanteeseen, jossa globaalin ohjauksen puute heikentää vastuullisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa. Epävarmuus tulevasta sääntelystä voi myös hidastaa investointipäätöksiä.

Taustaa barometrista

Traficom toteutti merenkulun barometrin sähköisenä kyselynä tammikuussa 2026. Kyselyyn vastasi 35 suomalaista merenkulun toimijaa, mukaan lukien varustamoja, satamia, laivameklareita ja alan etujärjestöjä. Barometri kartoittaa alan näkemyksiä sekä lähiajan markkinatilanteesta että pidemmän aikavälin kehityssuunnista.

Merenkulun barometri 2026: Merenkulun vihreä siirtymä – tiivistelmä kyselyn tuloksista