Suomi on riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä. Tuonnista ja viennistä valtaosa, yli 90 % kulkee meriteitse. Tätä kriittistä kuljetusmuotoa ja Suomen huoltovarmuutta haastavat useat geopoliittisesta tilanteesta juontavat ilmiöt, kuten varjolaivasto, satelliittipaikannusjärjestelmiin kohdistuva häirintä sekä hybridivaikuttaminen. Onneksi suomalaisten viranomaisten yhteistyö toimii saumattomasti ja on näyttänyt voimansa viime aikojen turvallisuusuhkien keskellä.

Meriturvallisuus on Suomessa pysynyt korkealla tasolla sen ansiosta, että olemme tehneet pitkään työtä sen varmistamiseksi, mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii jatkuvaa varautumista ja uusia näkökulmia.

"Suomenlahden ja koko Itämeren meriliikenteessä on tapahtunut viime vuosina uusia ilmiöitä, jotka ovat joko suoranaisesti vastoin kansainvälisiä sopimuksia ja säädöksiä tai ovat harmaalla alueella", sanoo merenkulkujohtaja Sanna Sonninen.

"Turvallisuus merellä liittyy aina kolmeen asiaan: ihmishenkiin, ympäristöön ja omaisuuteen. Jokainen häiriö voi vaikuttaa näihin kaikkiin. On itsestään selvää, että häiriöt voivat pahimmillaan johtaa onnettomuuksiin, kuten yhteentörmäyksiin tai karilleajoihin, ja aiheuttaa henkilö- tai ympäristövahinkoja ", sanoo Sonninen.

Suomen merenkulun turvallisuutta tuovia vahvuuksia ovat Sonnisen mukaan laivojen kunto ja turvallisuus, miehistön ammattitaito sekä selkeästi merkityt ja hoidetut väylät.

Suomen viranomaisten yhteistyö on keskiössä, kun jotain tapahtuu

Myös viranomaisyhteistyö merenkulun turvallisuuden varmistamisessa toimii Suomessa erittäin hyvin. Traficom ja Väylävirasto vastaavat suurelta osin merenkulun viranomaistehtävistä ja Suomenlahden turvallisuutta ovat varmistamassa myös Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Poliisi ja Tulli. Sonninen nostaa esiin Eagle S -tapauksen.

"Siinä Suomen viranomaisten hyvä yhteispeli konkretisoitui. Pystyimme nopealla aikataululla ottamaan haltuun yllättävän tilanteen joulunpyhinä ja kaikilla oli oma selkeä roolinsa", hän kiittää viranomaiskumppaneita.

Uhat, joihin on varauduttava yhä useammin

Itämerellä liikkuu aluksia, joiden turvallisuudesta ei voida olla varmoja, jotka rikkovat kansainvälisiä sääntöjä ja jopa aluksia, joilla ei ole lippuvaltiota. Kaikki tuntevat myös tapaukset, joissa kriittistä vedenalaista infrastruktuuria on vahingoitettu. GNSS-häirintä on toistuvaa ja siihen varautuminen tarkoittaa erityisesti perinteisten navigointitaitojen hallintaa, eli pelkkiin elektronisiin, GNSS-tiedon avulla käytettäviin merikarttoihin, ei voi luottaa.

Vilkas laivaliikenne ja matala, talvisin osittain jäätyvä Suomenlahti on navigoinnillisesti yksi maailman haastavimmista paikoista laivaliikenteelle. Tämä lisää GNSS-ja AIS-häirinnän aiheuttamaa uhkia.

”Suomenlahden lisäksi häirintää on myös Latvian ja Puolan vesillä. Huoleen on syytä, kun koko Itämeren alueella yhdistyy herkkä meriympäristö, jossa on vaikeat väylät navigoida, mutta samaan aikaan kuitenkin meillä on vilkas matkustaja- ja rahtiliikenne, josta suuri osa on öljynkuljetuksia”, sanoo Sonninen.

Pelätyn onnettomuuden tapahtuessa varjolaivasto muodostaa torjuntatoimienkin kannalta uhan, sillä onnettomuuden tapahduttua korvausvelvollista tahoa voi olla vaikea löytää. Vastuutahoa ei löydy, jos aluksella ei ole lippuvaltiota eikä vastuuvakuutuksia ja sen omistussuhteet ovat epäselvät.

Tänä vuonna keskimääräinen aika, jossa varjolaivaston alukset vaihtavat lippuvaltiotaan, on laskenut 85 päivästä 45 päivään. Tämä vaikeuttaa entisestään viranomaisten kykyä seurata alusten vastuutahoja ja omistussuhteita.

Viron ja Suomen viranomaisten yhteistyö tiivistä

Varjolaivastoon liittyvissä asioissa tehdään laajaa yhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Arjen viranomaistyössä tärkeää on yhteistyö Viron kanssa. Lisääntyneen GNSS-häirinnän ja tapahtuneiden läheltä piti -tilanteiden vuoksi Suomi ja Viro antoivat kesällä Suomenlahdelle merivaroituksen, joka kattaa maiden aluevedet ja talousvyöhykkeet.

"Suomenlahdella liikkuva alus saa komentosillalla suoraan sähköiseen merikarttaansa varoituksen GNSS-häiriöistä ja yleiset toimintaohjeet häiriöiden varalle. Tällaista ei ole emme ole aiemmin tehneet. Merenkulun digitalisaatiosta puhutaan paljon ja tämä oli konkreettinen esimerkki sen tuomista mahdollisuuksista meriturvallisuuden parantamisessa", painottaa Sonninen.

Traficomin asiantuntijat aktiivisia kansainvälisillä foorumeilla

Merenkulussa kansainvälinen vaikuttaminen on luonteva osa toimintaa ja Traficomin asiantuntijat näkyvät eri foorumeilla. Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa, IMO:ssa, IHO:ssa ja yhdessä Väyläviraston kanssa IALA:ssa.  ja tekee pohjoismaista yhteistyötä erityisesti Ruotsin ja Viron kanssa.

”Suomen supervoima on yhteistyö, sekä kansallinen että kansainvälinen. Kun tilanne vaatii, toimimme erityisesti kotimaassa rohkeasti yhdessä. Yhteistyöllä selvitään pienen valtion pienillä resursseilla. Moni maassa yhteistyö esimerkiksi eri viranomaisten välillä on heikkoa ja syntyy päällekkäisyyksiä. Meillä ei ole siihen varaa eikä haluakaan”, Sonninen summaa.

Merenkulkujohtaja saa voimaa liikkeestä ja kasvusta

Sonninen korostaa mielellään Traficomin arvoja ”rohkeasti yhdessä uudistaen”, jotka näkyvät hänen tavassaan vaikuttaa: keskustellen, verkostoituen ja rohkeasti päätöksiä tehden.

”Arvostan sitä, että voin olla mukana turvaamassa yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Se on merkityksellistä työtä – ja antaa voimaa arkeen", hän sanoo.

Liikunta on Sannalle tärkeä vastapaino. Hänet löytää vapaalla juoksulenkiltä tai pyörän satulasta – hänelle aktiivisuus arjessa on olennainen jaksamisen tuki.

”Kun keho liikkuu, myös ajatukset selkiytyvät. Työ on intensiivistä, ja liikkuminen ulkona antaa tarpeellisia hetkiä, joissa voi rauhoittaa mielensä ja ladata akkuja.”

Vapaa-ajallaan Sanna hakee tasapainoa myös kasvun ihmeestä. Hänen viherpeukalonsa on tehnyt vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä - kotona paljon matkustavaa Sannaa odottaakin kymmeniä hyvin hoidettuja viherkasveja.