31.10.2024
Rautateiden turvallisuuskehityksessä positiivinen suunta
Suomen rautateiden turvallisuustilanne pysyi hyvänä myös vuonna 2023. Matkustajaturvallisuus säilyi erinomaisella tasolla ja tasoristeysonnettomuuksien määrä oli seurantahistorian alhaisin. Tasoristeysonnettomuuksista seurasi valitettavasti edellistä vuotta enemmän henkilövahinkoja. Tiedot käyvät ilmi Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikertomuksesta.
Vuonna 2023 junaliikenteen määrä väheni hieman edellisen vuoden tasosta. Tavaraliikenteen määrä jatkoi edellisen vuoden tapaan vähenemistään, kun taas matkustajaliikenteen määrä kasvoi ja palasi hyvin lähelle koronapandemiaa edeltävien vuosien tasoa.
Turvallisuusjohtaminen ja yksilöiden toiminta turvallisuuskulttuurin ytimessä
Suomessa rautateiden turvallisuuden kehittäminen on kirjattu mukaan kansalliseen liikenneturvallisuusstrategiaan vuosille 2022‒2026. Liikenteen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen on panostettu viime vuosina. Haasteita tuovat muun muassa monitoimijaympäristö sekä liikenteen ja radanpidon töiden yhteensovittaminen.
”Yleinen turvallisuusjohtamisen taso on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Riskejä tunnistetaan ja hallitaan entistä paremmin ja sekä viranomaisvalvonta että toimijoiden itse tekemä valvonta tuovat esiin onnistumisia ja kehityskohteita. Hyviä käytäntöjä todennetaan käytännössä. Alalla ohjenuorana toimiva turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja sen taustalla oleva turvallisuusteoria tukevat jatkuvaa parantamisen mallia. Ideana on oppia myös lähellä piti -tilanteista ja rakentaa ennakoivuutta”, korostaa Traficomin maaliikennejohtaja Heidi Niemimuukko.
Tasoristeysonnettomuuksien määrä ennätyksellisen alhainen
Entä mikä on yksilön rooli turvallisuudessa? On tärkeää, että osattaisiin toimia oikein eikä otettaisi tietoisia riskejä. Tämän vuoksi turvallisuustietoisuuden lisääminen kansalaisten keskuudessa on tärkeää.
”Turvallisen liikennekäyttäytymisen merkitys nykypäivänä korostuu, koska rautatieturvallisuutta ei voi merkittävästi parantaa pelkillä teknisillä ratkaisuilla. Tänä kesänä käynnistimme Väyläviraston johdolla alan toimijoiden kanssa useamman vuoden kestävän tasoristeyskampanjan, jonka tavoitteena on kiinnittää jokaisen huomio turvalliseen toimintaan tasoristeyksiä lähestyttäessä ja ylitettäessä”, kertoo Traficomin erityisasiantuntija Anne Silla.
Vuonna 2023 tapahtui 14 tasoristeysonnettomuutta, mikä on seurantahistorian alhaisin luku. Näistä tasoristeysonnettomuuksista kuusi luokiteltiin merkittäviksi rautatieonnettomuuksiksi. Kyseisissä onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti.
Merkittäviä rautatieonnettomuuksia edellistä vuotta enemmän
Vuonna 2023 Suomen rautateillä tapahtui yhteensä 21 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli neljä henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti. Merkittävien onnettomuuksien lukumäärä oli edellisvuotta suurempi. Merkittävien onnettomuuksien lukumäärän lisääntymisestä huolimatta matkustajaturvallisuus on Suomessa edelleen erinomaisella tasolla.
Valtaosa Suomen rautateillä kuolleista henkilöistä kuolee jäätyään junan alle luvattoman rautatiealueella oleskelun seurauksena. Allejäänneissä menehtyy vuosittain noin 50‒60 henkilöä ja suuri osa allejäänneistä on tahallisia.
Vaihto- ja ratatöiden turvallisuus parantunut pidemmän ajanjakson tarkastelussa
Vaihtotöissä tapahtuvien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vuosittainen lukumäärä väheni edellisvuoteen verrattuna. Radanpidon turvallisuus on viime vuosina parantunut selkeästi ‒ turvallisuuspoikkeamien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt kaikissa poikkeamakokonaisuuksissa. Vuonna 2023 turvallisuuspoikkeamien kokonaismäärä kasvoi kymmenellä edelliseen vuoteen verrattuna.
Yli 2 500 tasoristeystä ‒ miten niiden turvallisuutta parannetaan?
Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä tasoristeysten poisto- ja parannusohjelma, minkä lisäksi tasoristeysturvallisuutta pyritään parantamaan mm. muiden hankkeiden yhteydessä sekä radan kunnossapidon toimenpiteillä.
Yksityisraiteilla tasoristeysturvallisuuden kehittäminen on yksityisraiteen haltijoiden vastuulla. "Yksityisraiteiden haltijoiden toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti ja siten on tärkeää, että tasoristeysten parantamistoimia pohditaan paikkakohtaisesti. Toimijoiden tulee entistä paremmin huomioida tasoristeyksiin liittyvät riskit osana riskiarviointejaan ja parannustoimien kartoittaminen tulee tehdä yhteistyössä yksityisraiteen haltijan ja alueen toimijoiden kesken", toteaa Heidi Niemimuukko.