Veneilyn suosio ja veneiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Traficomin tuoreessa tutkimuksessa kartoitettiin veneilyn nykytilaa Suomessa. Tutkimukseen vastanneet veneilijät ovat valmiita tiukentamaan vesiliikenteen promillerajaa ja nopeiden veneiden kuljettajien vaatimuksia.

Tutkimus osoittaa, että veneiden määrä Suomessa on lisääntynyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Kun vuonna 2016 Suomessa oli 1,2 miljoonaa venettä, nyt niitä on jo noin 1,7 miljoonaa. Kaikista moottoroiduista veneistä on eniten enintään 20 hevosvoiman moottorilla varustettuja perämoottoriveneitä. Moottoroituja veneitä on eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

"Tutkimuksen perusteella venettä käytettiin keskimäärin kuukauden verran veneilykaudella 2023. Veneily painottuu mökkeilyn vuoksi sisävesille. Pienempiä veneitä käytetään tyypillisesti kalastukseen, suurempia pidempiin matkoihin", toteaa johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.

Tutkimus päivittää kuvaa veneilyn nykytilasta Suomessa ja arvioi vesikulkuneuvojen määrää sekä veneilyn turvallisuus-, ympäristö- ja taloudellisista vaikutuksista. Aineisto saatiin haastatteluilla ja veneilysektorin viranomaisilta sekä sidosryhmiltä.

Veneilytutkintojen suorittaneiden määrä vähentynyt

Aktiivisten veneilijöiden keski-ikä on korkeahko, etenkin pienempien perämoottoriveneiden käyttäjien keski-ikä on korkeampi. Suomalainen keskiarvoveneilijä on sisävesillä liikkuva hieman yli 62-vuotias mies, jolla ei ole veneilykoulutusta, mutta hän on liikkunut vesillä 36 vuoden ajan.

Suomalaiset veneilijät kouluttautuvat merialueilla hyvin, mutta sisävesillä vähemmän. Veneilytutkintojen suorittaneiden määrä on vähentynyt. 

"Veneilytutkintojen suorittaneiden määrän väheneminen saattaa osaksi johtua elektronisten navigointilaitteiden, etenkin karttaplottereiden, yleistymisestä. Laitteiden käyttö voi johtaa kuvitelmaan, ettei navigointitaitoja tarvita. Tutkinnot eivät toki ole ainoa tapa opiskella veneilyä. Tarjolla on monenlaisia muitakin veneilyn tietoa ja taitoja kartuttavia koulutuksia", Patrakka sanoo. 

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähentyneet mutta läheltä piti -tilanteet lisääntyneet

Veneilyonnettomuuksien määrä ei ole veneilyn suosion kasvaessa merkittävästi muuttunut, ja kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet. Suurimmat onnettomuusriskit ovat karilleajo sekä törmäys toisen veneen kanssa. Veneilijöiden vastausten perusteella läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet vuoden 2016 vastaavasta tutkimuksesta.

Tutkimukseen vastanneista 62 % kertoi, että kaikilla veneessä olevilla on aina pelastusliivit tai kelluntapukine päällä veneessä. 

"Yleinen käsitys kelluntapukineiden käytöstä on kuitenkin tutkimustuloksia alhaisempi. Erityisesti soutuveneilijöiden olisi syytä pukea liivit, sillä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu eniten kiikkerän veneen kaatuessa tai kallistuessa", Patrakka sanoo. 

Veneilijöiltä kannatusta nopeiden veneiden kuljettajien alaikärajaan ja promillerajan laskuun

Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien näkemystä vesiliikenteen alkoholin 1,0 promillerajaan. Yli puolet vastaajista laskisi rajaa, kolmannes 0,5 promilleen, 13 % laskisi rajan nollaan ja 39 % pitäisi sen ennallaan.

Jopa 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että nopeiden veneiden kuljettajilla pitäisi olla alaikäraja. Näistä lähes puolet ilmoitti sopivaksi ikärajaksi 18 vuotta. Nopean veneen nopeusrajan keskiarvo oli 21 solmua. Nykyisen vesiliikennelain mukaan rekisteröidyn veneen kuljettajan tulee olla vähintään 15-vuotias.

Tutustu tutkimukseen

>> Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa – veneilytutkimus 2024