Suomi tavoittelee jäsenyyttä Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päättävässä elimessä, neuvostossa vuosina 2024–2025. Suomi haluaa olla vaikuttamassa IMO:ssa entistä vahvemmin ilmastomuutoksen pysäyttämiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen merenkulun turvallisuuden parantamiseksi ja tasa-arvon edistämiseen merenkulussa.

YK:n alaisuudessa toimivalla IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenvaltioista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.

"Merenkulku on Suomen ulkomaankaupan elinehto – lähes 80 prosenttia maamme tuonnista ja 90 prosenttia viennistä kulkee laivoilla. Siksi IMO on ainoa ja oikea paikka vaikuttaa Suomelle tärkeisiin merenkulun kansainvälisiin säädöksiin. IMO:n uusi strategia seuraavalle kuudelle vuodelle 2024–2029 on työn alla, ja haluamme varmistaa roolimme päätöksentekoprosesseissa", kertoo Suomen pysyvän IMO-edustajan sijainen, johtava asiantuntija Anita Mäkinen.

IMO:n päätavoitteita ovat sen perustamisesta lähtien olleet merenkulun turvallisuuden kehittäminen ja alusten aiheuttaman merien saastumisen ehkäiseminen

"Suomi hakee IMO-neuvoston jäseneksi tilanteessa, jossa IMO:n fokus on muuttunut ja muuttumassa. Turvatoimet, kyberturvallisuus ja ilmastonmuutoksen vastainen työ ovat nousseet keskiöön, ja IMO:n kehitys heijastelee myös Suomessa meneillä olevaa digitalisaation ja automaation kehitystä", Mäkinen jatkaa.
 

Neuvoston uudet jäsenet valitaan marras-joulukuussa 2023 kokoontuvan yleiskokouksen yhteydessä pidettävissä vaaleissa, joissa kaikilla IMO:n jäsenvaltioilla on äänioikeus. Neuvostoon valitaan yhteensä 40 valtiota kolmessa eri kategoriassa: A, B ja C. Suomi pyrkii neuvostoon C-kategoriassa, jonne valitaan 20 valtiota.

Kohti kestävää merenkulkua – uusien teknologioiden potentiaali käyttöön

Suomella on kampanjassaan kolme kärkeä, jotka edustavat asioita, joihin Suomi haluaa vaikuttaa IMO-neuvoston jäsenenä. Ensisijaisesti Suomi haluaa vaikuttaa ilmastomuutoksen pysäyttämiseen.

"Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoitteisiin ja toimii tavoitteen saavuttamiseksi myös neuvoteltaessa IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksestä. Tavoitteenamme on päästä eroon kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2050 mennessä", Mäkinen kertoo. 

Toinen Suomelle tärkeä asia on digitalisaation ja automaation edistäminen kansainvälisessä merenkulussa. Suomi on teknologiavaltio, ja ilmastomuutoksen vastainen työ luo mahdollisuuksia maamme teollisuudelle ja sen ratkaisuille.

"Sen lisäksi uusilla teknologioilla voidaan parantaa merenkulun turvallisuutta ja merenkulkijoiden työturvallisuutta sekä auttaa kehittämään uusia palveluita", Mäkinen sanoo. 

Merenkulun koulutusta ja tasa-arvoa edistämässä

Ihmiset ovat merenkulun keskiössä teknologian muutoksista huolimatta. Koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon edelläkävijänä Suomi painottaakin kampanjan kolmantena kärkenä merenkulun sosiaalista ulottuvuutta.

"Suomi pyrkii toimimaan IMO:ssa siten, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia valtioita tuetaan niiden toimeenpannessa IMO-sääntelyä. Lisäksi pidämme tärkeänä tukea kehittyvien valtioiden teknologiasiirtymää.  Sen varmistamiseksi olemme järjestäneet kenttäkursseja IMO:n alaisuudessa toimivan World Maritime Universityn opiskelijoille, jotka pääsääntöisesti tulevat kehittyvistä valtioista. Kenttäkurssilla opiskelijat ovat voineet tutustua Suomessa muun muassa alusten suunnittelutoimistoihin, Wärtsilän tuotantoon, Helsingin satamaan ja Aalto-yliopistoon", Mäkinen kertoo.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, josta yhdellä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä on tärkeä tavoite merenkulussa, sillä tulevaisuuden merenkulku tulee tarvitsemaan sekä miesten että naisten työpanosta. 

Kansliapäällikkö Minna Kivimäki ehdolla IMO:n pääsihteeriksi

Tänä vuonna IMO:ssa käydään Suomen kannalta toistakin merkittävää kampanjaa: liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki on ehdolla IMO:n pääsihteeriksi. Ehdokkaita on yhteensä seitsemän.

IMO:n nykyisen pääsihteerin, eteläkorealaisen Kitack Limin toimikausi päättyy 31.12.2023. IMO:n neuvosto valitsee vaaleilla uuden pääsihteerin 18.7.2023, ja IMO:n yleiskokous vahvistaa nimityksen joulukuussa 2023. Uusi pääsihteeri aloittaa työnsä 1.1.2024.

>> Lue lisää Suomen kampanjasta IMO:n neuvoston jäseneksi

>> Lue lisää Minna Kivimäen ehdokkuudesta IMO:n pääsihteeriksi