-
Tulevaisuus

28.02.2023

Traficomin uusi Datatalousverkosto rakentaa reilumpaa datataloutta

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin perustettu uusi verkosto on aloittanut toimintansa tammikuussa 2023. Uuden verkoston johtaja Jenni Koskinen on valmiina vastaanottamaan EU:n uudet digi- ja datasäädökset: "Tulossa on paljon uudenlaisia velvoitteita ja säädäntöä datan saatavuuteen, hyödynnettävyyteen, verkkoympäristön avoimuuteen ja turvallisuuteen liittyen. Komission datasäädökset pyrkivät muokkaamaan datan sisämarkkinoita ja luomaan yrityksille tasavertaisia mahdollisuuksia", kertoo Jenni Koskinen.

EU on viime vuosien aikana valmistellut useita eri digi- ja datasääntelyyn liittyviä lainsäädännöllisiä toimia. Tavoitteena on muun muassa yhdenmukaistaa datan jakamista, suurimpien yritysten toimintaa ja yksilöiden oikeuksia omaan dataansa. Näitä ovat esimerkiksi datanhallinta-asetus, digipalveluasetus, digimarkkina-asetus ja parhaillaan käsiteltävänä oleva datasäädös. EU-jäsenmaat organisoituvat kukin parhaillaan uusien digi- ja datasäädösten toimeenpanoon. Näiden myötä Traficomille on tulossa myös uusia tehtäviä, joista Datatalousverkosto tulee ensisijaisesti vastaamaan.

Traficomin rooli täsmentyy kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä

Juuri nyt uusiin tehtäviin valmistaudutaan ja kansallinen täytäntöönpano on valmistelussa liikenne- ja viestintäministeriössä muun muassa datahallinta-asetuksen ja digipalveluasetuksen osalta. Uudet säädökset tulevat koskettamaan muun muassa internetin ja datan välityspalveluiden tarjoajia, online-markkinapaikkoja sekä kotimaisia verkkoalustoja.

"Digipalveluasetuksen myötä verkkoalustojen pitää ottaa huomioon tiettyjä huolellisuusvelvollisuuksia. Ne liittyvät esimerkiksi suosittelujärjestelmien avoimuuteen, käyttäjien informointiin, asiallisiin käyttöehtoihin sekä laittoman sisällön poistamiseen. Datan välityspalveluiden tarjoajien pitää puolestaan ilmoittautua toimivaltaiselle viranomaiselle", Koskinen täsmentää.

Verkkoalustojen koko ja rooli sääntelyn määrittelijänä

Digitaaliset alustat, joilla on yli 45 miljoonaa käyttäjää ovat pääosin Euroopan komission valvonnan alaisuudessa. Näihin lukeutuvat verkkoalustajätit, kuten esimerkiksi Meta, Google, Amazon, TikTok tai Alibaba. Tätä pienemmät verkkoalustat ovat kansallisten viranomaisten valvonnan alla.

Verkkoalustat keräävät tyypillisesti dataa käyttäjistään ja heidän toiminnastaan verkkoalustoilla. Tavallinen käyttäjä törmää usein huomaamattaankin oman ja muiden käyttäjien pohjalta rakennettuihin toimintoihin esimerkiksi sivustojen suosittelujärjestelmien kautta. Uusilla säännöillä parannetaan kuluttajien suojelua, läpinäkyvyyttä ja heidän perusoikeuksiensa toteutumista verkossa.

"Velvollisuudet, joita toimijoiden pitää huomioida, riippuvat yrityksen koosta ja roolista. Esimerkiksi pieniin yrityksiin kohdistuu kevyempiä velvoitteita ja erittäin suuret verkkoalustat ovat pääosin komission valvonnassa", Koskinen kertoo.

Tavoitteena datan saatavuuden parantaminen ja reilumpi kilpailu markkinoilla

Datatalous on uudenlainen talouden rakenne, jossa esimerkiksi käyttäjän toiminnasta kerättyä tietoa hyödynnetään eteenpäin, yhdistellään ja muokataan. Verkkoalustojen lisäksi esimerkiksi IoT-laitteet (Internet of Things) keräävät käyttäjistään tietoa.

Käytännössä uusien säädösten yhtenä tavoitteena on saada dataa turvallisesti jaettua eri toimijoiden kesken ja lisätä datan avoimuutta. Tulevaisuudessa esimerkiksi yritykset voivat hyödyntää avoimemmin dataa uusien palveluiden kehittämiseen ja innovointiin. Lisäksi uuden lainsäädännön kautta halutaan vaikuttaa siihen, ettei datatalouden suurimpien toimijoiden käsiin päädy kaikkea: "Kyllähän näillä kaikilla säädöksillä loppupeleissä tavoitellaan markkinoiden toimivuutta ja kuluttajan etua ja oikeutta henkilötietojen suoja huomioiden", Koskinen selventää.