29.02.2024
Avaruus keskiössä seuraavassa Maailman radioviestintäkonferenssissa
Maailman radioviestintäkonferenssi vuonna 2023 (WRC-23) vastasi useisiin sille esitettyihin erityisiin taajuustarpeisiin. Neljä vuotta kestäneiden tutkimusten perusteella muutettiin useiden taajuusalueiden käyttömahdollisuuksia, sallien monien uusien langattomien järjestelmien käytön tulevaisuudessa. WRC-23 valmisteli myös mielenkiintoisen ja tärkeän avaruuspainotteisen asialistan seuraavalle vuonna 2027 järjestettävälle WRC-27-konferenssille.
Vaikka viime vuoden lopulla pidetty Maailman radioviestintäkonferenssi (WRC-23, World Radiocommunication Conference) on vasta päättynyt, ovat valmistelut vuoden 2027 konferenssia varten jo täydessä vauhdissa. Erityisesti avaruuteen liittyvät aiheet ovat keskiössä tulevassa konferenssissa.
Ilmastonmuutosta monitoroidaan myös avaruudesta käsin
Ilmastonmuutoksen tehokas globaali monitorointi vaatii langattomien järjestelmien käyttöä. Viime vuonna pidetyssä WRC-23-konferenssissa osoitettiin taajuuksia maankuvaussatelliittijärjestelmille, joiden tehtävänä on tutkia maanalaisten vesivarantojen ja jääkerrosten rakenteita. Taajuuksia osoitettiin lisää myös sääennusteita tarkentaville, ilmakehän jääpilviä kuvaaville kaukokartoitussatelliiteille. Nämä satelliittijärjestelmät auttavat ilmastonmuutosten ilmiöiden tutkinnassa ja ymmärtämisessä sekä toivottavasti myös niiden hillitsemisessä.
Lisää mahdollisuuksia kommunikointiin satelliittien välityksellä
"Nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien tarve kasvaa erityisesti paikoissa, joissa maanpäälliset laajakaistaverkot eivät ole saatavilla", kertoo päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen. "WRC-23:n taajuuspäätökset mahdollistavat satelliittioperaattoreille tiedonsiirtokapasiteetin ja -nopeuksien kasvattamisen muun muassa lentokoneissa ja laivoissa ympäri maailmaa", jatkaa Juurakko-Lehikoinen. Kommunikointi satelliittien välityksellä on kriittistä myös tilanteissa, jossa luonnonmullistukset tai sodat ovat tuhonneet tai vahingoittaneet maanpäällistä tiedonsiirtoinfraa.
Lentokoneiden ja lennonjohdon välinen kommunikointi VHF-yhteyksillä on tulevaisuudessa mahdollista myös satelliittien avulla esimerkiksi merialueilla parantaen näin lentoturvallisuutta ja ilmatilan tehokasta käyttöä. Tähän asti VHF-yhteyksien käyttö on rajoittunut ainoastaan maanpäällisten tukiasemien peittoalueelle.
Satelliittitaajuudet ja avaruustutkimus pääosassa WRC-27-konferenssissa
Kiinteän sekä mobiilisatelliittiliikenteen (jossa maa-asema voi liikkua) eri sovellukset tarvitsevat lisää taajuuksia ja suuri osa WRC-27:n tutkimuksista keskittyy näiden suunniteltujen käyttöjen yhteensopivuustarkasteluihin samoilla taajuuksilla toimivien muiden käyttöjen kanssa. "Oma mielenkiintoinen tutkimusalueensa on myös satelliittien käyttö yhteyksille satelliitista suoraan matkaviestinpäätelaitteeseen. Lukuisten satelliittijärjestelmien taajuustutkimusten lisäksi avaruustutkimuksen taajuustarpeet on vahvasti mukana seuraavan konferenssin tutkimuksissa", sanoo johtava asiantuntija Pasi Toivonen.
WRC-27 tutkimukset pyrkivät määrittämään tietyt taajuusalueet harmonisoidusti avaruussääsensoreiden käyttöön. Avaruussäätä tutkivilla sensoreilla voidaan kerätä tietoa auringon aiheuttamista sähkömagneettisista ilmiöistä maapallon ulkoilmakehässä. Näin voidaan ennakoida avaruussään vaikutuksia energia- ja tietoliikenneverkkoihin maan pinnalla, lentoliikenteeseen, satelliittijärjestelmiin tai esimerkiksi satelliittipaikannuksen tarkkuuteen.
Radioastronomia on tähtitieteen tutkimuksen osa-alue, jossa tutkitaan maailmankaikkeuden fyysisiä prosesseja niiden lähettämän radiosäteilyn perusteella. WRC-27:n tutkimuksiin perustuen pyritään radioastronomiassa käytettäviä taajuuksia suojaamaan maanpäällisten lähetteiden ja satelliittien aiheuttamilta haitallisilta häiriöiltä, jotka vaikeuttavat kaukaa saapuvien, heikkojen signaalien tutkimista.
Kansallinen WRC-27 valmistelutyö alkaa tämän kevään aikana perustettavilla valmisteluryhmillä. Näissä ryhmissä toimiala voi seurata konferenssin valmistelua ja esittää näkemyksiään Suomen kantojen muodostamisessa. Lisätietoja valmistelutyöstä saa Suvi Juurakko-Lehikoiselta ja Pasi Toivoselta.