Suomen kaltaisessa maassa on lukuisia pitkien välimatkojen harvaan asuttuja alueita, joilla hyödynnetään Traficomin myöntämää valtiontukea valokuituyhteyksien rakentamiseen. Viime aikoina monet palvelut ovat kiihtyvällä tahdilla siirtyneet verkkoon erityisesti koronapandemian vauhdittamana. Laajakaistatuen tärkeydestä kertovat toimivien markkinoiden erityisasiantuntija Aleksandra Partanen ja viestintämarkkina-asiantuntija Mari Rosenström.

"Traficomin näkökulmasta nopeat laajakaistayhteydet ovat yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi sähkö- ja vesiliittymät. Niitä kaikkia tarvitaan", toteaa Partanen.

"Oli se sitten etätyötä tai vaikka terveyspalveluita, jokaisella kansalaisella tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus käyttää sellaisiakin palveluita, jotka vaativat nopeaa yhteyttä ja ehkä videoyhteyttäkin", jatkaa Rosenström.

Laajakaistan rakentamisen valtiontuet kohdistuvat tällä hetkellä valokuituun. Valokuitu nähdään vakaimpana tapana taata nopeat yhteydet pitkäksikin aikaa. Tukiohjelman toteuttamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kesken. Kunnat yhdessä maakuntaliittojen kanssa käynnistävät laajakaistatukihankkeen ja itse rakentaminen tapahtuu toimijoiden kuten perinteisten teleoperaattoreiden tai osuuskuntien toimesta: " Yhteistyömme on ollut todella tiivistä ja hyvää. Luotan siihen, että saamme paljon hankkeita käyntiin ja tukea jaettua valokuiturakentamiseen", sanoo Partanen.

Uuden tukiohjelman kireä aikataulu vauhdittaa tukien jakamista

Traficom on myöntänyt tukea laajakaistan rakentamiselle vuodesta 2011 lähtien. Edellisen yli kymmenen vuotta kestäneen tukiohjelman avulla rakennettiin valokuituverkkoa yli 27 000 kilometriä. Sillä määrällä saatiin uusi valokuituverkko 130 000 uuden asiakkaan saataville. Vuoden 2022 loppuun mennessä tukea oli jaettu aiemmassa tukiohjelmassa noin 60 miljoonaa euroa.

Nyt käynnissä olevan uuden tukiohjelman tarkoituksena on laajentaa valokuituverkkoja uusille alueille, mutta sillä voidaan täydentää myös aiemmin rakennettuja laajakaistaverkkoja.

"Tässä ohjelmassa tyypillisenä piirteenä on, että kunnan sisälle rakentuu pienempiä ja puuttuvia verkon osia täydentämään jo olemassa olevaa verkkoa. Ne yhdistyvät olemassa olevaan verkkoon täydentäväksi osaksi", selventää Rosenström.

Aikataulu on edellistä kiireisempi, sillä ohjelmalle on varattu EU:n elpymistukivälineestä 32 miljoonaa ja määräraha täytyy sitoa tukipäätöksillä hankkeisiin jo tämän vuoden loppuun mennessä. Kun aikaisemmassa tukiohjelmassa jaettiin 60 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa, nyt tarkoituksena on jakaa puolet siitä summasta peräti kahden vuoden sisällä.

"Aikataulu on tiukka, mutta ehkä se luo myös positiivista painetta hankkeiden pikaiselle toteuttamiselle. Tähän mennessä tukea on myönnetty yhdelletoista hankkeelle yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Tukiohjelman tavoitteeksi on asetettu vuoden 2024 kesäkuuhun mennessä 6400 ja kesäkuuhun 2026 mennessä 16 000 uutta saatavuutta", kertoo Partanen.

Tavoitteena saada kaikki nopeiden yhteyksien äärelle

Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen tarjota erittäin suuren kapasiteetin, eli vähintään yhden gigabitin yhteydet kaikille vuoteen 2030 mennessä. Vaikka valokuitua rakennetaan markkinaehtoisestikin tällä hetkellä melko hyvällä tahdilla, niin se ei vielä riitä tavoitteen saavuttamiseksi. Olemassa olevien yhteyksien taso vaihtelee eri puolilla Suomea, vaikka huomioon otettaisiin nopeat ja kattavat mobiiliyhteydetkin.

"Tavoite on kova. Suomessa pitää rakentaa vielä aika paljon valokuituakin, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin", toteaa Partanen.

>> Tiedot eri puolella Suomea: etsi oman kuntasi laajakaistan saatavuus ja nopeustiedot