Suomella on hyvät edellytykset luoda pitkällä tähtäimellä osin vetypohjainen energiajärjestelmä lentoliikenteessä. Suurin harppaus vetylentämisessä voisi tapahtua 2030-luvun loppupuolella, mutta sitä ennen tarvitaan paljon muun muassa tuotekehitystä. Vety ja siitä jalostetut synteettiset polttoaineet nähdään keinona vähentää lentämisen ilmastovaikutusta.

Traficomin tuoreessa selvityksessä tarkastellaan vedyn käyttömahdollisuuksia energialähteenä ilmailussa ja vetylentämisen roolia liikennejärjestelmässä.

Vetyä voidaan käyttää polttokennoissa tai modifioiduissa polttomoottoreissa. Kehitteillä on myös hybriditeknologiaa, joka hyödyntäisi sekä polttokennoja että vetypolttomoottoreita. Vedystä voidaan jalostaa synteettistä polttoainetta, jota voidaan polttaa nykyisenkaltaisissa polttomoottoreissa ja sekoittaa nykyisen fossiilisen lentopolttoaineen joukkoon.

"Polttokennokalusto soveltuu lyhyehköillä matkoilla lentoliikenteen ratkaisuksi, ja Suomessa sitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kotimaan ja lähimaihin suuntautuvassa reittiliikenteessä. Hybridi- ja polttomoottoriratkaisuilla voidaan lentää merkittävästi pidempiä matkoja. Pidemmällä tulevaisuudessa suomalaiset voisivat lentää mannerten yli", kertoo johtaja Jari Pöntinen.

Vetylentämisen yleistyminen vaatii vielä paljon toimia eri tasoilla

Vetylentäminen vaatii toteutuakseen merkittävää kehitystä monissa vetytalouden rakenteissa: uusiutuvan sähkön ja vedyn tuotannossa, varastoinnissa, kuljetuksessa sekä tankkausteknologioissa. Lentokaluston kehitys vetykäyttöiseksi vaatii huomattavia tuotekehityspanoksia. Vetylentämisen kehitystä hidastavat muun muassa tuotannon korkeat kulut ja vedyn turvallisuus kaikissa olosuhteissa.

Maailmanlaajuiseen lentoliikenteeseen kohdistuu tällä hetkellä merkittäviä paineita päästöjen vähennykseen. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu on tekijä, joka voi nopeuttaa vetykaluston markkinoille tuloa: ”Kiristyvä lentoliikenteen päästöregulaatio kannustaa toimijoita kehittämään vähäpäästöistä kalustoa kiihtyvällä tahdilla", sanoo verkostojohtaja Jarno Ilme.

Selvityksessä todetaan, että Suomella on hyvät edellytykset luoda pitkällä tähtäimellä osin vetypohjainen energiajärjestelmä lentoliikenteessä. Vedyn ja sähköistymisen yleistymisen myötä Suomessa voisi syntyä myös uudentyyppistä ilmaliikennettä.

>> Tutustu selvitykseen