Yhteisrakentamisen pyrkimyksenä on nopeuttaa ja samanaikaistaa infrastruktuurin rakentamista. Siitä on merkittävää hyötyä myös esimerkiksi ympäristölle. Juuri nyt verkkojen yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä koskevia pelisääntöjä ollaan kehittämässä Euroopan jäsenvaltioiden kesken yhdenmukaisemmaksi komission uuden asetuksen myötä. Traficomin johtava asiantuntija Päivi Peltola-Ojala kertoo yhteisrakentamisen ja yhteiskäytön hyödyistä sekä infrastruktuurin rakentamisen tulevaisuudesta.

Keskeisenä ajatuksena yhteisrakentamisessa on, että maaurakointia vaativassa rakentamisessa tehtäisiin yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta mahdollisimman monta hanketta saataisiin hoidettua samalla kertaa. Yhteisrakentaminen koskee erityisesti viestintä-, energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkoja. Myös kunnilla ja kaupungeilla on paljon kohteita, jotka soveltuvat yhteisrakentamiselle, esimerkiksi uusien asuinalueiden infra ja pyörätiet.

Yhteisrakentamisessa tehdään yhteistyötä koko rakennushankkeen ajan ja yhteiskäytössä hyödynnetään jo olemassa olevaa infraa. "Esimerkiksi viestintäverkkojen rakentamisessa voidaan hyödyntää maan alla jo olevaa toisen verkkotoimijan suojaputkea. Yhteiskäytön kohde voi myös esimerkiksi olla jokin masto, torni tai muu laitteille sopiva tila tai rakennus, johon voidaan asentaa viestintäverkon antenneja ja laitteita", Päivi Peltola-Ojala selventää.

Yhteisrakentaminen on myös ympäristön kannalta kestävämpää

Kun mahdollisimman moni rakentamistarve saadaan hoidettua yhdellä kertaa, selvitään myös lyhyemmillä liikennekatkoilla. Lisäksi Peltola-Ojala huomauttaa, että yhteisrakentaminen on myös ympäristön kannalta kestävämpää verrattuna siihen, että rakennettaisiin useampia eri hankkeita peräkkäin. Kun rakennushanke tehdään yhteistyössä, tarvitaan esimerkiksi vähemmän materiaaleja ja koneita. Lisäksi uuden infran vaatima tila on yleensä yhdessä rakentaessa pienempi. "Usein erilainen infra saadaan samaan aikaan rakentamalla sijoitettua tiiviimmin. Jälkikäteen rakentaminen vaatii aina enemmän turvaetäisyyttä muiden verkkojen ja infran rakenteisiin", Peltola-Ojala jatkaa.

Yhteisrakentamista kehitetään edelleen EU-tasolla

Euroopan komission valmisteleman uuden asetuksen päämääränä on yhtenäistää yhteisrakentamisen käytäntöjä. Asetus on parhaillaan Euroopan neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Tärkeimpänä tavoitteena on taata viestintäverkkojen kehitys, jotta saavutetaan tavoite tarjota kaikille kotitalouksille mahdollisuus vähintään yhden gigabitin yhteyteen vuoteen 2030 mennessä. Yhteisrakentamisen lisäksi asetus pureutuisi myös infrastruktuurin yhteiskäyttöön.

Verkkotietopiste.fi helpottaa yhteistyötä verkkotoimijoiden välillä

Vaikka Peltola-Ojalan mukaan yhteisrakentaminen on Suomessa ollut jo ennen uutta asetusehdotusta hyvällä mallilla, infrastruktuurin yhteiskäytössä olisi Suomessakin vielä parannettavaa.

"Traficom on yhteiskäytön ja yhteisrakentamisen helpottamiseksi perustanut Verkkotietopiste.fi-palvelun, johon kaikkien verkkotoimijoiden tulee ilmoittaa, mikäli he ovat jollain alueella suunnittelemassa rakentamista tai jos heillä on yhteiskäyttöön soveltuvaa infrastruktuuria. Sen ydintarkoitus on mahdollistaa

yhteistyötä tarjoamalla välineet yhteydenottoon, eli sillä helpotetaan yhteistyön syntymistä", Peltola-Ojala kertoo.

>> Lisätietoa yhteisrakentamisesta

>> Verkkotietopiste.fi-palvelu